(c) Kainuun ulkoilukartta |
SANGIN SEPPÄSET RY.
Sangin Seppäset on sukuseura, jonka juuret ovat
Sanginjärven törmässä Seppälän talossa - tai itse asiassa naapurissa Lahdessa,
joka oli alkujaan Holapan talo. Sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun
vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden
tunnetta jäsentensä keskuudessa. Seppäset haluavat tulla tunnetuiksi sankilaisina,
kuten seuran nimikin sanoo, olla osa suvun syntymäkylää.
Sangin Seppäset Ry. täytti 25 vuotta heinäkuussa 2009.
Tervetuloa tutustumaan Sangin Seppäsiin!
Sivujen ylläpitäjä Veikko Seppänen
|
SANGINJÄRVEN KYLÄ
"Sanginjärven kylä on 8 ½ peninkulman päässä lähimmästä kauppakaupungista Oulusta,
5 peninkulman päässä Muhoksen emäkirkosta ja 2 ½ peninkulman päässä Utajärven kappelista,
sijaitsee osittain Utosjoen varrella, osaksi niin kutsutun Sanginjärven rannalla ja
osaksi Kiiminkijoen varrella". Näin kuvattiin nykykielelle käännettynä Sanginkylän
sijaintia hieman yli kaksisataa vuotta sitten, 1796. Kylä on edelleen samalla paikalla,
Utajärven kunnan pohjoisosassa. Sanginkylän vaiheista on tallettunut kirjallista
aineistoa 1540-luvulta lähtien, mutta yksiin kansiin kylän historia saatiin vasta
2000-luvun alussa. Sitten tuloksena syntyikin kallepäätalomainen järkäle, 708-sivuinen
kyläkirja. Sangin Seppästen esi-isien vaiheita voi seurata myös Ylivuoton kylähistoriasta, joka
valmistui jo vuonna 1994. Ylivuoton kylän vanhimpiin kuuluvan talon Holapan eli Siiran
isännäksi tuli nimittäin vuonna 1630 Sangin Seppästen kantaisän Paavo Seppäsen setä Paavo Holappa.
Sanginkylän talolliset mainitaan ensimmäisen kerran sakkoluettelossa vuonna 1546.
Ensimmäisen mahdollisen sankilaisen kunniamaininnan saa Birgitta Kaupintytär.
Pari vuotta myöhemmin veroluettelosta löytyy jo kolme nimeä, Antti Kasainen,
Paavo Raappanainen ja Paavo Haloinen. Kaksi ensin mainittua ovat tosin saattaneet
itse asiassa asua muualla. Vuonna 1549 myöskään Paavo Haloista ei enää näy kylän
veroluettelossa, ellei sitten samainen Paavo ole tuona vuonna Limingassa käräjillä
sakotettu sankilainen. Kyläkirjan ensimmäisen osan laatija Esko Vesala päätteleekin
lopulta, että ensimmäinen kyläläinen olisi juuri tuo Paavo, sukunimeltäänkin Sangi
eli Tuutti eikä Haloinen. Paavo Tuutti oli Kärpän tilan omistaja.
Sangin kylähistoria
Sanginjärven kylähistoria. Sanginjärven kyläseura ry. Sanginkylä 2000.
Toim. Esko Vesala ja Matti Savolainen, 708 s. ISBN 952-91-2823-1
Ylivuoton kylähistoria
Ylivuoton kylähistoria. Ylivuoton maamiesseura ry. 1994. Toim. Timo Sarkkinen,
240 s. ISBN 952-90-5786-5
|
Sanginkylä netissä
Kyläsivut
Sanginkylä Wikipediassa
 |
Utajärvi netissä
Kunnan sivut
Utajärvi Wikipediassa
 |
Veikko Seppänen, lokakuu 2009