Sangin Seppäset kotisivu

Etusivu Sepän työt Sukunimiä Sukupuu Taloja Tarinoita Sukuseura Sukututkimus

SEPPÄ - RAUDAN TAKOJA, SUTKAUSTEN TAITAJA

Sepän työ

"Sepän taidot" -kirjassa (ISBN951-719-824-8, Roselli) sanotaan sepän työn olevan "luonnolakien soveltamista hyötykäyttöön". Sepän taidot eivät suinkaan ole vanhentuneet, ne ovat "tärkeitä paitsi takojille, myös kaikille työkaluvalmistuksen ja metallien muokkauksen kanssa työskenteleville".

Edelleen, kirjan mukaan "on välttämätöntä, että sepät perehtyvät mahdollisimman hyvin metallien aineoppiin ja muokkaustekniikkaan". Nykyaikanankin tarvitaan sepän taitoja hallitsevia insinöörejä. Sepän työtä ei kirjassa käsitetä pelkästään ammatiksi, vaan se on "elämäntapa ja näkökulma, josta käsin arvioidaan maailman menoa". Kirjan mukaan "sepän käsistä lähtevät käytännölliset ja kauniit esineet ovat kannanotto inhimillisen kulttuurin kehitykseen, minkä ymmärtäminen on sepän työn haaste ja rikkaus".

Teosta saa opetushallituksesta, se soveltuu oppikirjaksi paitsi ammatilliseen peruskoulutukseen, myös kaikille sepän työtä harrastaville tai ammatikseen tekeville:

Opetushallitus/myynti, (Hakaniemenkatu 2) PL 380, 00531 HELSINKI

Sanasepät

Sepän ammatti on ollut kautta aikain erittäin arvostettu. Sepät kuvataan usein ammattimiehinä vaiteliaiksi ja hieman ylpeiksikin - raudan käsittelyn tietäjä ei turhia hölissyt ja tunsi arvonsa asiantuntijana. Seppä on ollut alansa mestari. Toisaalta on mielenkiintoista, että "sanaseppä" -ilmausta on käytetty ennen vanhaan suulaiden ihmisten ja nokkeluuksien laukojien yhteydessä. Helsingin yliopiston digitoimien vanhojen suomalaisten sanomalehtien vuosikerroista löytyy monia sanaseppien sutkauksia. Ohessa on esimerkki Oulun Wiikko-Sanomien 45. numerosta 3. marraskuun 8. päivänä 1834 (Oulun Wiikko-Sanomat). Seppäs-sukuun kuuluvan Haapolan Jaakon vaimon Marin isoisä Heikki Määttä syntyi 1834, ehkäpä hänen vanhempansa Juho ja Valpuri lukivat Oulun Wiikko-Sanomia.

"Tarinoita. Muuan sanaseppä, joka näki nuorilla herroilla suuret karhunnahkaiset kauluspuuhkat turkeissa, sanoi: "Nyt on maailma kääntynyt nurin niskoin, sillä ennen istuivat narrit karhujen selässä, mutta nyt ovat karhut narrien niskoissa".

Pajamuseot

Pajamuseoita löytyy sieltä täältä Suomessa ja mm. Ruotsinpyhtäältä kokonainen ruukkialue. Seuraavassa on muutamia vinkkejä sepän ammatin harjoittamiseen liittyvistä nähtävyyksistä.

Strömforsin ruukkialue
Ruotsinpyhtäällä
Ruotsinpyhtään sivut Heikinkylän-Pekinkylän pajamuseo
Lapinjärvellä
Lapinjärven sivut Pajamuseo
Lempäälän Kuokkalan museoraitilla
Kuokkalan museoraitin sivut

Suomen kuuluisimmat sepät

Suomen varmasti kuuluisimmat sepät löytyvät Helsingistä, kolmen sepän aukiolta Kluuvissa, Stockmannin tavarataloa vastapäätä. Felix Nylundin vuonna 1932 veistämä kolmen sepän patsas on sopiva kohtaus- ja kuvauspaikka Helsingin matkoilla myös Sangin Seppäsille.

http://www.taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/
"Pro Helsingfors -säätiö tilasi Kolmen sepän patsaan ja lahjoitti sen Helsingin kaupungille. Felix Nylund otti osaa jo 1913 J.W. Snellmanin muistomerkkikilpailuun seppä-aiheisella teoksella. Vuonna 1919 Nylund teki piirroksen, jossa kolmea seppää esittävä veistos on sijoitettu kymmenen metriä korkean pylvään päähän. Nämä varhaiset suunnitelmat eivät toteutuneet, mutta Nylund hyödynsi aiheen tehdessään Kolmen sepän patsasta Vanhan ylioppilastalon edessä olleen kaivon paikalle. Kolmen sepän veistoksen on oletettu symboloivan mm. ihmisen työtä ja yhteistoimintaa. Mestarisepän kehon mallina oli muurari Paavo Koskinen ja kasvonpiirteet Nylund lainasi runoilija Arvid Mörneltä. Moukarin ylös kohottanut seppä on Nylundin nuoruusvuosien omakuva ja kolmas seppä sai piirteensä kivenhakkaaja Aku Nuutiselta, joka oli Felix Nylundin tärkeä apulainen. Veistoksen tyyli on klassisen ihannoidusti sävytettyä realismia. Veistos on pronssia ja jalusta punaista graniittia".
(c) Helsingin kaupungin taidemuseo

Etusivu Sepän työt Sukunimiä Sukupuu Taloja Tarinoita Sukuseura Sukututkimus

Veikko Seppänen, joulukuu 2007